Panoraama

panoraama
panoaamapää
panoraamapään tehtävät
optinen akseli (NODAL POINT)
optisen aselin säätö
PANORAAMAVALOKUVAUS

Mikä on panoraamakuva? Ihmisen silmän
näkökenttä on noin 45 astetta diagonaalisesti
yhdellä silmällä kuvattuna. Tavallisessa
järjestelmäkamerassa vastaa noin 50 mm objektiivia jota
kutsutaankin ”normaaliobjektiiviksi”.  Jotta  kuvaan saadaa
mahtumaan esim. koko hääseurue tai vaikka kaupunkimaisema
jossain keskieuroopassa on joko mentävä kauemmas kuvattavasta
kohteesta, lyhennettävä objektiivin polttoväliä tai
suurennettava kuvaa. Alla on kuva klassisesta kinoruudusta eli
minkälaisen negatiivin valtaosa kameroista tuottaa.
Panoraamakuvauksessa on ideana eräällä tavalla ”ommella”
tai ”nitoa” kuvia saumattomasti yhteen. Kuvasta tulee saman korkuinen
mutta sitten huomattavasti leveänpi. Katso kuvat alla.

kinoruutu

panoraamaruutu

panoraamaruutu3

Mitenkä sitten tuommoinen saadaan aikaiseksi?

Temppu onnistuu vaikka samalle paperille itse valottamalla ja
kehittämällä, mutta siirrytään suoraan
sähköiseen menetelmään.

Vaiheet:

-kohteen valitseminen

-kohteen kuvaaminen

-työstäminen tietokononeella valmiiksi kuvaksi.

Kohde voi olla mitä
tahansa ja missä tahahansa sisällä tai ulkona.
Päätä vain mitä kuvaat ja tee se huolella.

Kohteen kuvaaminen on sitten se varsinainen asia.

Jos kuvaa huolimattomasti tai  muuten hutiloiden, niin panoraaman
kokoamisohjelmat eivät oikein saa kunnon jälkeä
aikaiseksi.

pano

 

Jotta panoraama onnistuu huolehdittava ainakin seuraavista asioista:

Ennen kuvaamista tarvitset tavanomaisten valokuvausvälineiden
lisäksi, tukevan jalusta, tiedon objektiivisi keskipisteestä
(NODAL POINT) ja apuvälineen jolla saat objektiivin
kiertymään sen ympäri, harmaakortin valkotason
säätöön ja valotuksen määrittelyyn.

1. On käytettävä ehdottomasti jalustaa, mieluiten tukevaa jalustaa. Miten muuten pidät kameran paikallaan?

2. Kamera pitää olla ehdottomasti vaaka-asennossa. Siis
kameran pohjalevyn suuntaisesti. Muuten tulee horisontti vinoon ja ei
oikein tahdo onnistaa.

3. On huolehdittava siitä, että jalustan keskiputki on
täsmälleen pystyasennossa. Heittoa saa olla korkeintaan 1/3
astetta.

2-3. kohdat voidaan hoitaa erillisellä horisontintasaajalla. Siis
laitteella jolla jalusta saadaan tarkalleen pystyasentoon. (Katso kuva
alla)

4. Käytä käsivalotusta (manual) ja säädä
valkotasapaino oikeaksi. Valota niin, että mustasta erottuu
sävyjä ja kirkas ei mene pahasti puhki. Kannattaa kokeilla
myös HDR-tekniikkaa. Koostamisjärjestys on, että
panoraamat valmiiksi erikseen jokaisella valotusversiolla omanaan ja
sitten valmiit panoraamakuvat esim GIMP:llä yhteen.

5. Aseta jalustaan panoraamavälineistösi ja säädä objektiivin keskipiste

5. Kuvaa kuvat noin 20-30 % päällekkäin ja molenpiin
päihin vähän ylinmääräistä

6. Jos teet HDR-kuvia niin käytä kameran haarukointia (BKT) ota tarvittavat kuvat.

 

http://nikoneurope-fi.custhelp.com/app/answers/detail/a_id/14811/kw/nodal%20point

KAKSI (2) esimerkkiä panoraamakuvauskalustosta

Alla esimerkki varsin edullisesta panoraamapäästä. Aika
kömpelä käyttä, mutta toimii. Muodostuu seuraavista
osista:

1.Phottix makrokisko X/Y – säätö

2. #029 Manfrotto kuulapäästä

3. Manfrotto 055B jalusta

 

DSC_2994

DSC_2999

 

DSC_2994_selitteet

Toinen esimerkki koostuu melkein samoista osista, mutta on huomettevesti helpompi käyttää

Alla esimerkki varsin edullisesta panoraamapäästä. Aika
kömpelä käyttä, mutta toimii. Muodostuu seuraavista
osista:

1.Phottix makrokisko, josta purettu sivuttaissäätö
kokonaan pois. Turha, kun kameran jalustakierre on bajoneetin
keskikohdalla

2. Manfrotto videopää #128LP jolla panorointi tapahtuu

3. #029 Manfrotto kuulapää, joka toimii horisontin tasaajana

4. Manfrotto #055B jalusta

 

_DSC0972_01_versio_2

 

_DSC0972_01_linjat

Panoraamapään tehtävänä on vain saada kamera
pysymään vaaka-asennossa,  jotta kuva olisi
vaaka-asennossa ja toinen yhtä tärkeä tehtävä
on saada kamera käntymään
optisen akselinsa ympäri jotta kuvat voisaan ylipäätään yhdistää.

ETUSIVULLE